Välkommen till Jannes kräftor!

Jokirapu

Jokirapua on totuttu kutsumaan usealla eri nimellä, mm. rapu, jokiäyriäinen ja jalorapu.
Jokirapu kasvaa luonnonvesissä normaalisti 10-12 sentin pituiseksi ja isoimmat mertoihin menneet yksilöt ovat olleet noin 17-18 sentin mittaisia vaikka Suomen ennätys onkin 16.5 senttiä.
Jokiravun kuori on kova ja piikikäs ja jokiravun erottaa täpläravusta jo poikasvaiheessa sen kyljessä olevasta terävästä piikistä, joka tuntuu selvästi sormella koittamalla.
Jokiravun väritys vaihtelee tumman ruskean, mustan, vaaleanruskean, sinisen, punaisen ja jopa valkean välillä, riippuen jokiravun elinympäristöstä ja ravinnosta. Jokiravun sakset ovat suhteellisesti pienemmät kuin täpläravulla ja leveämmät kuin kapeasaksiravulla.

Naaraan sakset ovat suhteellisesti pienemmät kuin koiraalla, naaraan pyrstö on puolestaan leveämpi kuin koiraan pyrstö. Jokirapunaaras tuottaa 50-100 poikasta heinäkuun lopulla, kylmänä kesänä osa naaraista saattaa kantaa poikasia vielä ravustuskauden alkaessa.

Täplärapu

Täplärapu näyttää vankemmalta kuin muut suomalaiset ravut: sen sakset ovat suhteellisesti suuremmat ja se on hartiakkaampi. Täpläravun saksenhangassa, peukalon tyvessä, on vaalea tai sininen täplä, joka erottuu sitä paremmin mitä isommasta ravusta on kysymys. Täpläravun saksien alapinta on usein kauniin tumman punainen.

Täplärapu myös kasvaa hieman nopeammin kuin jokirapu ja voi saavuttaa sukukypsyyden jo 2-3 vuoden iässä, noin vuotta nopeammin kuin jokirapu. Täplärapu on myös agressiivisempi kuin lajikumppaninsa ja eläessään samoissa vesissä se valtaa parhaat asuin- ja ruokailualueet.

Täpläravut kasvavat luonnonvesissä aluksi usein 12-14 sentin mittaan, tiheässä kannassa kasvu hidastuu ja suurten rapujen osuus vähenee. Nykyinen Suomen ennätys on 18.7 senttiä.
Täpläravut ovat väritykseltään hieman vaaleampia kuin jokirapu, mikä saattaa osin johtua kuoren sileydestä ja täpläravun puhtaudesta. Täplärapunaaras tuottaa 100-200 poikasta, jotka kuoriutuvat yleensä kesäkuun aikana.Om en klo eller ett ben på en kräfta klipps av av en annan individ så växer det ganska så omgående ut en ny, det förklarar exemplar som har olika stora klor.
Könen skiljer sig visuellt på utsidan genom att hanar på undersidan, där kroppen slutar och stjärten börjar, har ett par små "extraben", vilka saknas helt hos honor. Honorna har även bredare stjärt och hannarna har större klor.